Aloitan nyt kahden artikkelin kokonaisuuden, joissa paljastan sinulle sen, miten voit löytää luovan potentiaalisi äärelle.


Tässä ensimmäisessä osiossa puhun elämäntehtävästä ja siitä, miten se auttaa sinua kulkemaan kohti luovuuttasi. Seuraavassa artikkelissa neuvon miten voit samaan aikaan kulkea kohti päämäärääsi, mutta tavoitteellisuudesta huolimatta elää vapaata ja luovaa elämää.


Ensinnäkin uskon vilpittömästi, että sinä olet luova ja sinussa on paljon käyttämätöntä potentiaalia.


Voit olla tietoinen omasta potentiaalistasi tai ehkä olet unohtanut sen olemassaolon kokonaan. Ehkä et ole koskaan uskonut, että sinusta olisi johonkin tai että voisit luoda jotain ainutlaatuista. Tai ehkä yrität paljon eri asioita, mutta et koskaan pääsee päämäärääsi. Jotakin jää aina puuttumaan. Lopulta tyydyt katsomaan hiljaa takamatkalta, kun muut pyyhältävät mitalit kaulassa jo kolmatta kunniakierrosta.

”Kun löydät tien omaan potentiaaliisi, tulet avautumaan luovaan ilmaisuun aivan uudella tasolla.”


Yksi tärkeä askel tällä matkalla on löytää oma sisäinen näky elämäntehtävästäsi, joka on visio sinun henkilökohtaisen potentiaalin ilmaisumuodosta.


Tätä kohti voi kulkea kahta reittiä, joko hiljaksiin, mutta uskollisesti, seuraten omia kiinnostuksen kohteita tai sitten pysähtymällä kertarysäyksellä oravanpyörästä ja alkamalla tutkimalla sisintään.

Pakotettu kertarysäys tapahtuu silloin, kun elämä ei kuljekaan ennaltamäärätyn käsikirjoituksen mukaan. Ehkä eteen tulee konkurssi, työt loppuvat, parisuhde kariutuu, uuvut työtaakan alla tai koet tavalla toisella epäonnistuvasi elämän pelissä.


Silloin mieli alkaa purkamaan kuormaa. Ensin sieltä kuoriutuu monta monituista kerrosta tuskaa. Ne ovat sanoja ja tunteita, jotka olisi aikanaan pitänyt ilmaista, mutta jotka on nielty hiljaisuuteen. Tämä kohta matkalla on raakaa työtä. Se on tuskallista itsensä kohtaamista ja asioiden työstämistä. Mutta se kannattaa, sillä kun tuskan sumu alkaa hälvetä, pääset käsiksi sisäisen tietosi aarrearkulle, josta löydät sinun uniikin elämäntehtäväsi.

Ja lopulta siitä tulee sinun yksilöllisen luovuuden polttoaine ja sumussa suuntaa antava majakka. (Sekä mahdoton ilon ja innostuksen luoja – sen voin luvata!)



Mikä elämäntehtävä on?


Elämäntehtävä ei ole jokin tavoittamaton erityisihmisten oikeus, vaan se on sisäinen palo johonkin aiheeseen tai asiaan. Kun asetut sen äärelle, sinuun syttyy luovuuden liekki ja mikä parasta, siitä nuotiosta riittää lämpöä ympärilläsi oleville ihmisille.


Elämäntehtävä ei ole jotakin suurta ja mullistavaa, kuten uuden lääkkeen keksimistä tai maailmanrauhan luomista. (Toki joskus arkisesta inspiraation seuraamisesta voi syntyä sellaistakin.) Elämäntehtävän äärellä oleminen toteutuu arkisella ja hiljaisella tavalla. Se tapahtuu silloin kun asetut sinulle merkityksellisen asian tai teeman äärelle ja seuraat sisäistä inspiraation valoa.


Ja muista, ettei sinun tarvitse todistella elämäntehtävääsi kenellekään muulle. Se on SINUN yksilöllinen elämäntehtäväsi, ei muiden.





Elämäntehtävä unessa

Minä sain suuntaviittoja omasta elämäntehtävästäni vuonna 2005. Se tapahtui aikana, jolloin astelin niin syviä mielen soita, etten jaksanut keskittyä mihinkään muuhun kuin päivästä toiseen selviytymiseen.


Olin pysähtynyt pakon edessä suorittamisen oravanpyörästä ja elämäni oli muuttunut kiireettömäksi. Siinä yksinkertaisuudessa alitajuntani sai vähitellen tilaa tulla kuulluksi. Ja se alkoi puhumaan minulle unien kautta.

Eräänä yönä näin vahvan ja selkeän unen, jossa minulle annettiin nimi “Julia Bickwilke, Neljä valkoista koiraa”. Aamulla herätessä tiesin kristallinkirkkaasti, että se oli kirja, joka auttaisi minua onnellisempaan elämään.


Riensin kirjastoon. En kuitenkaan löytänyt sen nimistä kirjaa. Laajensin etsintöjä internettiin, etsin suomeksi ja englanniksi. Tuloksetta. Kirjaa ei ollut olemassa.


Asia jäi vuosiksi, mutta uni ei jättänyt minua rauhaan. Aloin vähitellen ymmärtämään, että unen kirja on olemassa jollakin tasolla, ja sen kuuluu tulla konkreettiseksi tälle elämän tasolle minun käsieni kautta. 



Sisäinen näky kirjasta oli majakka, joka antoi askeleilleni suunnan. Tosin monta kertaa silläkin matkalla koin, että olen turhia haihatteleva huumeeton hippi, joka ei ymmärrä elämän realiteetteja. Mutta onneksi noilla pimeillä taipaleilla aina mutkan takaa alkoi loistaa majakan valo, ja muistin unen, jossa oli ollut kirja, joka auttaisi minua onnellisempaan elämään.


Uni tulevasta antoi minulle luottamusta olla rohkea ja seurata uskollisesti sydäntäni. Tällä matkalla opin ohjautumaan sisäisestä motivaatiosta käsin.


Lopulta monen mutkan jälkeen, kymmenen vuotta unen näkemisestä julkaistiin esikoiskirjani Neljä valkoista koiraa Santiagon tiellä.


Ja minä olin saanut kokea sen, millaista syvää merkityksellisyyden tunnetta ja tekemisen iloa oman elämäntehtävän äärellä oleminen tuottaa.

Seuraavaan artikkeliin pääset tästä klikkaamalla!


Mitä seuraavaksi?

Aloita unipäiväkirjan pitäminen. Aamulla ensimmäisenä kirjoita ylös näkemäsi uni. Jatka tätä kuukauden ajan. Sitoutumisesi antaa alitajunnallesi viestin siitä, että sinä haluat kuunnella mitä sillä on sanottavaa. Tämän kautta pääset parempaan yhteyteen sisäisen viisautesi kanssa.


TÄMÄ AUTTAA ALKUUN > Liity postituslistalleni ja saat lahjaksi unipäiväkirjan pohjan, jonka kautta on helppo aloittaa unien kirjaaminen.


Jos artikkeli inspiroi Sinua, laita hyvä kiertämään ja jaa se somessa!


 

Seuraa blogia, jos haluat löytää luovuuden, levollisuuden ja intohimon työtä tai elämää kohtaan.

Blogin kirjoittaja Mirja Kärnä on Suomesta Espanjaan kävellyt kirjailija ja luova liiketoiminnan tekijä.
mirja.karna@gmail.com

Artikkeli saattaa sisältää affiliate-linkkejä.

Facebook Comments