Luin amerikkalaisen bestseller-kirjailijan Elisabeth Gilbertin luovuusoppaan Big Magic, jossa hän avaa käytännönläheisesti ja kiehtovasti luovuuden lainalaisuuksia ja omia asenteitaan sitä kohtaan. Gilbert käsittelee luovuutta eri näkökulmista, jotka ovat rohkeus, lumous, lupa, sinnikkyys, luottamus ja jumalallisuus.

Uppoutuessani Gilbertin luovaan maailmaan, huokaisin monta kertaa, sillä oivalsin, että hitto noinhan minäkin ajattelen!

Kirjasta inspiroituneena kirjoitin Sinulle viisi salaisuutta siitä, miten uskallat elää luovasti.

big_magic_mirja_karna_blogi

1.) Ulkoista vastuu lopputuloksesta

Muistan kun kirjoitin esikoiskirjaani Neljä valkoista koiraa Santiagon tiellä ja ajattelin, että kirjan tekstin aikaansaama mahdollinen häpeä ei tule olemaan minun häpeäni. Eikä myöskään kunnia ole minun kunniani. Näin itseni vesihanana, jonka kautta teksti pulppuaa paperille. Minun tehtäväni oli simppeli, sillä minun piti vaan avata hanat ja antaa mennä, välittämättä siitä millaista vettä sieltä hanasta tulee. Ulkoistin mielikuvissani tekstin tuotannon jonnekin muualle, jonka alkuperää en välittänyt edes alkaa selvittää.

Todellisuudessa minä kirjoitin joka ikisen kirjaimen, sanan ja lauseen. Minä istuin pöydän ääressä ja tein töitä. Mutta ajatus vesihanana olemisesta antoi (ja antaa edelleen) minulle leikkisän vapauden, jolloin voin antaa mennä ja pelata pelotta sanoilla, joista muodostuu jotakin tai sitten ei.

Gilbert puhui samasta kirjoittamisen vastuun ulkoistamisesta ja piti sitä nerokkaana psykologisena rakennelmana. Ja kokemuksesta tiedän, että siitä seuraakin suuri nautinto.

Muistan kun kirjoitin kirjani käsikirjoitusta (editointivaihe oli sitten asia erikseen, mutta ei puhuta nyt siitä) ja sulkeuduin viikonlopuksi yksin kirjoittamaan. Päivät hurahtivat huomaamatta, kun uppouduin tekstin luomaan maailmaan. Aloitin aamulla ja seuraavan kerran nostin katseeni koneen ääreltä iltapäivällä – koska minulle oli tullut nälkä.

Gilbertin mukaan kreikkalaiset ja roomalaiset uskoivat ihmisen ulkopuoliseen henkeen – joka asui talossa ja auttoi joskus töissä. Roomalaiset kutsuivat sitä geniukseksi – vartijajumaluudeksi ja inspiraation väyläksi. Antiikin kreikasta löytyy taas sana eudaimonia, joka tarkoittaa inhimillisen onnen korkeinta astetta ja “hyvien henkien vaalimaa”.  Nykyisin samasta asiasta käytetään sanoja flow tai syvä innoitus. Gilbertin mukaan ajatus ulkopuolisesta geniuksesta auttaa pitämään taiteilijan egon kurissa ja vähentää paineita.

Sillä sinä hetkenä kun luovan työn tekijä alkaa ottaa kehut tai moitteet itseensä, hän menettää vapautensa ja muuttuu muista riippuvaiseksi marionetiksi.

Ja se on kyllä niin totta! Sillä sinä hetkenä kun luovan työn tekijä alkaa ottaa kehut tai moitteet itseensä, hän menettää vapautensa ja muuttuu muista riippuvaiseksi marionetiksi. Eikä silloin enää lennellä luovuuden siivillä, vaan raadetaan niska pelosta jäykkänä toisten hyväksynnän eteen.

 

2.) Tee niitä asioita, joista nautit

Seitsemän kuukauden Suomesta Espanjaan kävelyn jälkeen minun olisi kannattanut kirjoittaa tekemästäni kävelystä. Itse asiassa kävelyn aikana minuun otti yhteyttä eräs kustannuspäällikkö, joka kirjoitti lukeneensa silloisessa blogissani (jota ei löydy enää netistä, nim. nettiguru Mirja) julkaistuja matkajuttuja.

Hän kysyi viestissä olinko aikeissa kirjoittaa kokemuksistani kirjaa.

Huusin riemusta reppu selässä Etelä-Ranskan maisemissa. Otin muutaman askeleen ja vastasin tyynesti, että kirja on kyllä suunnitelmissa, ja se on fiktiivinen romaani kävelystä.

Mutta lopulta kävi ilmi kustannustoimittaja olikin kiinnostunut minun matkakertomuksestani. Myös monet matkaani seuranneet ihmiset myös odottivat sellaista, joten siinä vaiheessa minulle (joka en ollut vielä julkaissut mitään) tarjottiin lähes hopeatarjottimella matkakertomuksen kustannussopimusta. Sopimus olisi ollut lottovoitto. Eli kaiken järjen mukaan minun olisi kannattanut lunastaa tosite ja kirjoittaa matkastani.

Mutta en edes harkinnut asiaa. En hetkeäkään. Miksi?

Siksi, että minua ei kiinnostanut kirjoittaa siitä. (Tai ehkä siksi, etten ajatellut kovin järkevästi.) Mutta se ei inspiroinut minua. Siinä ei ollut sitä sytykettä, jonka takia olin tullut kirjoittamisen äärelle. (Tähän kohtaan täytyy paljastaa, että olen kyllä suorittanut elämässäni vallan monta kertaa asioita, jotka eivät ole innoittaneet minua, mutta ylpeänä voin sanoa, että tällä kertaa en niin tehnyt!)

Siinä ei ollut sitä sytykettä, jonka takia olin tullut kirjoittamisen äärelle.

Olisin kyllä pystynyt pusertamaan matkakertomuksen, mutta sen kirjoittaminen olisi ollut vaivalloista suorittavaa työtä, joka ei sisällä tekemisen iloa ja keveyttä. Se olisi syntynyt ulkoisen motivaation kautta. Ja luulen, että se olisi näkynyt lopputuloksessa, joka olisi ollut hengetön kuvailu matkastani.

Minä kuitenkin seurasin sisäistä motivaatiotani ja kirjoitin fiktiivisen romaanin. (Jota kylläkin monet ihmiset lukivat minun matkakertomuksena, mutta se ei ollut taas enää minun asiani, sillä sillä hetkellä kun kirja lähtee kirjailijan käsistä, se muuttuu lukijan omaisuudeksi. Ja kyllä se niin on, että lukija saa tehdä omaisuudellaan juuri sen mitä haluaa.) Lähetin romaanin käsikirjoituksen perinteisesti useisiin kustantamoihin, sain kieltäviä vastauksia (kuten kuvioon kuuluu) ja lopulta tein onnekkaasti kustannussopimuksen Basam Booksin kanssa (joka on tunnetaan nykyään nimellä Viisas Elämä). 

elizabeth_gilbert_mirja_karna_blogi

Elizabeth Gilbert. Kuva: Timothy Greenfield-Sanders.

3.) Huolehdi elannosta, mutta älä anna sen tappaa luovuutta

Kirjoitan, koska se on minun tapani lähestyä asioita, jotka syystä tai toisesta ovat mieleni ovella. Se on myös keino avata ovi luovuuden taikaan, siihen mystiseen virtaan, joka tuo mukanaan syvät elämän värit, ihmetyksen ja valtavan ilon. En kirjoita saadakseni siitä rahaa. Toivon toki, että joku päivä elän kirjoittamisella, mutta ennen sitä hankin elantoni muulla tavoin. Sillä minä kirjoitan nauttiakseni kirjoittamisesta.

Gilbert kirjoitti uransa alkuajoista: “Palkinnon piti tulla työn tekemisen ilosta ja siitä, että tiesin itse valinneeni kutsumukseni ja olevani sille uskollinen. Jos kokisin joskus sellaisen onnen, että minulle maksettaisiin työstäni, se olisi hienoa, mutta sitä odotellessa pystyin aina hankkimaan rahaa muista lähteistä. Tässä maailmassa on lukuisia tapoja ansaita elanto; olen kokeillut niistä monia ja tullut aina kohtuullisesti toimeen.”

 

4.) Anna luovuudella vapautta

Kukkiakseen runsaalla mitalla, luovuus tarvitsee vapauden. Vapauden taloudellisista huolista ja vapauden menestyksen vaateesta. Harvoin tapaan menestyneitä taiteilijoita, jotka ovat saaneet kunniaa, mutta eivät ole kiinnittyneet siihen. Mutta joskus niin käy. Minulle kävi niin kun tapasin teatteriohjaaja ja kirjailija Juha Hurmeen.

Osallistuin Sodankylän kirjoittajakurssille, jossa Hurme oli opettajana. Ystävystyimme ja vaeltamisesta kiinnostuneina metsäihmisinä taivalsimme kurssin päätteeksi Rovaniemen Ounasvaaran laelle. Kurssin aikana olin pannut merkille Hurmeen aidon innostuksen omaan työhönsä. Noustessamme kivikkoisia polkuja kohti huippua Hurme kertoili verkkaisten askeltemme tahdissa seuraavasta projektistaan, joka oli pienen porukan pienimuotoinen teatteriesitys Kainuun peräkylillä. Kun hän puhui projektista hänen sanoistaan hehkui aito ilo ja innostus.

Sanoin: “Aika hienoa, että vielä yli kahdenkymmenen vuoden jälkeen olet edelleen innostunut siitä, mitä teet.”

Hurme kohautti olkapäitään ja vastasi: “No, minä olen päättänyt, että se kerta kun minua ei enää taiteen tekeminen kiinnosta, minä lopetan ja teen jotakin muuta.”

Hän sanoi tuon lauseen niin, että tiesin hänen todella tarkoittavan sitä. Näin mielikuvissani, että sinä päivänä kun hän ei olisi enää kiinnostunut tekemään taidetta, hän voisi aivan hyvin ryhtyä myymään jäätelöä. Ja itse asiassa uskon, että asia on todella niin.

Olin jo aikaisemmin kunnioittanut tätä taiteilijaa, mutta sillä hetkellä kunnioitukseni nousi potenssiin kymmenen. Sillä tuo mies oli vapaa. Hän oli vapaa taiteilijan statuksesta ja menestyksen krumeruuleista. Hän oli uransa aikana (tai ehkä jo ennen sitä) onnistunut löytämään avaimen menestyksen luomiin käsirautoihin (jotka tarjotaan kaikille, jotka menestyvät), nauttinut sen mitä nautti ja antanut menestyksestään huolimatta itselleen luvan elää vapaasti luovaa elämää.

Samasta vapaudesta puhui Gilbert. Nimittäin kun 12 miljoonaa ihmistä lukee sinun kirjasi (niin kuin Gilbertin Eat, Pray and Love -kirjan), voi ihmiselle syntyä sen jälkeen jonkinlainen luovuusblokki. Gilbert olisi hyvinkin voinut miettiä huolissaan, että miten hän lunastaa seuraavan kirjan kohdalla miljoonayleisön odotukset. Tai miten hän voi vastata ihmisten toiveisiin. Ja mikä pahinta, mitä jos hän ei osaa enää kirjoittaa.

Mutta Gilbert kertoi kirjassaan, ettei hän kirjoita muille ihmisille. Hän kirjoittaa vaan yhdelle ihmiselle; itselleen. Hän kirjoittaa itselleen, saadakseen tolkkua omista sekasortoisista tunteistaan tai ihan vaan siksi, että nauttii jonkun teeman pohtimisesta ja se luonnistuu häneltä parhaiten kirjoittamalla.

mirja_karna_blogi_luovuus_kirjat

5.) Kun inspiraatiota ei löydy – lepää, ja seuraa sitten uteliaisuuttasi

Inspiraation lähtiessä pitkälle lomalle, on syytä seurata perässä. Ei siis ottaakseen kiinni inspiraation, vaan antaakseen mielelle lomaa. Lomaa luovuuden ja aikaansaamisen vaateesta. Ja vasta sen jälkeen kannattaa seurata Gilbertin vinkkiä.

Gilbert nimittäin neuvoo sinua olemaan rauhassa ja seuraamaan uteliaisuuttasi. Tekemään sitä mikä kiinnostaa. Sen ei tarvitse olla isoa tai sisältää mahtipontista suunnitelmaa, riittää kunhan se jollakin tavalla kiehtoo sinun mieltäsi.

Kerran Gilbert kadotti oman intohimonsa. Hän ei joutunut paniikin valtaan, kuten moni varmasti tekisi. Ei, hän käänsi katseensa pois suuresta ja mahtavasta intohimosta, ja alkoi kulkea kohti pientä ja vaatimatonta uteliaisuutta. Yllätyksekseen hän huomasi olevansa kiinnostunut puutarhanhoidosta. Niinpä hän istutti takapihalleen kukkia. Aivan kuin huomaamattaan hän alkoi ottaa selvää istuttamistaan kasveista, ja sen myötä hän päätyi tekemään taustatyötä Englannin kasvitieteellisiin kirjastoihin ja Hollannin keskiaikaisiin lääkekasvitarhoihin. Kolme vuotta puutarhanhoidon aloittamisesta Gilbert ryhtyi kirjoittamaan romaania 1800-luvun kuvitteellisesta kasvitieteellisten tutkimusmatkailijoiden suvusta. Tästä kaikesta syntyi lopulta kirja. Ja niin Gilbert oli löytänyt uteliaisuuden kautta intohimon äärelle.

Eli summa summarum…

Viisi asiaa, jotka on syytä muistaa luovuudesta:


1. Ulkoista vastuu lopputuloksesta
2. Tee niitä asioita, joista nautit
3. Huolehdi elannosta, mutta älä anna sen tappaa luovuutta
4. Anna luovuudella vapautta
5. Kun inspiraatiota ei löydy – lepää, ja seuraa sitten uteliaisuuttasi

 

big_magic_mirja_karna_blogi

Lukukokemukseni Big Magic -kirjasta
Nautin suuresti lukukokemuksesta. Luin kirjan kahdessa päivässä (jonka aikana kannoin sitä mukanani kaikkialle). Gilbertin omakohtaiset sanat avasivat minussa ovia niihin maagisiin huoneisiin, mielikuviin ja ajatuspyörremyrskyihin, joiden takia minäkin kirjoitan.

Oli myös varsin ilahduttavaa miten leikkisästi Gilbert kirjoitti. Hän kirjoitti asiallisesta aiheesta ja laittoi sitten jonkin sivuhuomautuksen sulkeisiin (jonka otin heti käyttöön tässä postauksessa -toimii!).

Parasta kirjassa oli se, että pääsin käsiksi kirjailijan omiin ajatuksiin ja uskomuksiin. Aika ajoin koin sisäisen huokauksen, sillä tunnistin hänen mielen maailmastaan jotakin niin tuttua.

Gilbertin tunnetuin teos on omaelämäkerrallinen Eat, Pray and Love – omaa tietä etsimässä. Kirjaa on myyty ympäri maailmaa 12 miljoonaa kappaletta. Menestysteos oli Gilbertin neljäs julkaistu kirja. Sen jälkeen Gilbert on kirjoittanut kirjalle jatko-osan sekä 2016 julkaistun luovuusoppaan Big Magic, josta olen saanut arvostelukappaleen kustantajalta. Artikkelissa on myös affiliate-linkkejä.

Kenelle Elisabeth Gilbertin Big Magic – uskalla elää luovasti -kirja sopii?

Kirja sopii  ensinnäkin ihmiselle, joka haluaa löytää oman luovuuden tai sytyttää jo löydettyä luovuuttaan isompaan loimuun. Ja se myös sopii ihmiselle, joka haluaa kurkistaa luovan kirjailijan omituiseen mielen maailmaan. Suosittelen vilpittömästi Big Magic – uskalla elää luovasti -kirjaa, sillä, jos annat sille luvan, se laittaa sinun luovuutesi virtaamaan.

 

Jatka luovuuden tiellä ja tilaa Mirjan maksuton luovuuskirje! 

 

Kirjan kansikuva: Gummerus Kustannus.

Kavelija_mirja_karna
Seuraa blogia, jos haluat löytää luovuuden, levollisuuden ja intohimon työtä tai elämää kohtaan.
Blogin kirjoittaja Mirja Kärnä on Suomesta Espanjaan kävellyt kirjailija ja luova yrittäjä.
mirja@mirjakarna.com

 

Mitä nyt?
Jos kirjoitus inspiroi Sinua, jaa se myös ystävillesi tai kommentoi alle, mitä ajatuksia sinussa heräsi!