Kävelijä Mirja Kärnä

Kävelijä – kirjailija – luova innostaja

Tag: Tiede

Millainen on luova prosessi?

Luovasta prosessista on olemassa monenlaisia malleja. Yksi vanhimmista malleista on lähes sata vuotta sitten kehitetty (1926) Wallasin luovuuden neljän vaiheen malli.

Luovuushan on siitä ovela matkakumppani, että sehän ei sitten todellakaan tottele ennalta määrättyjä askelmerkkejä tai malleja, vaan luovuus liikkuu eri vaiheiden välillä siten, miten sitä sattuu huvittamaan. Välillä se palaa ilkikurisesti edelliseen kohtaan ja sitten hyppää anarkistisesti sitä seuraavaan, tai sitten se kulkee ihan omia polkujaan välittämättä hölkäsenpöläystä mistään mallista.

Mallista on kuitenkin hyötyä. Ensinnäkin se selkeyttää luovan prosessin ymmärtämistä ja antaa sille jäsennellyt raamit. Lisäksi prosessin eri vaiheiden tunnistaminen auttaa myös blokkitilanteessa olevaa pääsemään luovassa prosessissa eteenpäin. Mallin avulla voi nimittäin tunnistaa missä kohtaa prosessia on menossa, mikä kohta ehkä kaipaa vielä huomiota ja mikä olisi seuraava tarpeellinen vaihe.

Wallasin neljä luovuuden vaihetta ovat seuraavat:

1.) Ongelman määrittäminen
Luova prosessi alkaa siitä, että määrittelet ongelman tai tilanteen, johon haluat luovan ratkaisun. Mitä selkeämmin määrittelet ongelman tai tavoitteen, sitä paremmat lähtökohdat aivoillasi on alkaa pureskella pähkinää. Voit selkeyttää ongelman esimerkiksi mindmapilla, maalaamalla tai kirjoittamalla siitä. Jos päädyt kirjoittamaan, on hyvä lopuksi tiivistää ongelma tai tavoite yhteen lauseeseen.

2.) Haasteeseen uppoutuminen
Seuraavaksi uppoudu aiheeseen eli yksinkertaisesti hae siitä lisätietoa. Aiheeseen uppoutuminen voi olla teoreettista tai konkreettista. Mikäli se on konkreettista, voit mennä keskelle ilmiötä, johon haluat ratkaisun. Jos haluat luoda uuden luovan tavan haravoida syksyn lehtiä, mene haravoimaan niitä “vanhalla tavalla”. Elä keskellä haastetta ja koe se.

Mikäli haasteeseen uppoutuminen on teoreettista, opiskele aihetta. Aiheen opiskelu voi tarkoittaa esimerkiksi aiheen tiimoilta julkaistujen artikkeleiden, kirjojen tai opetusmateriaalin sisäistämistä. Tärkeintä tässä vaiheessa on, että keskität energiasi ja huomiosi haasteeseen, jonka haluat ratkaista tai johon haluat luoda uutta.

BLOGI mirja kärnä luova prosessi LEPO

3.) Rentoutuminen
Nyt kun olet täyttänyt aivojesi kovalevyn ja se on käynyt kovilla kierroksilla keskittyessäsi haasteeseen, sinun tulee antaa aivoillesi aikaa jäähtyä. Päästää irti aiheen ajattelusta, rentoudu ja anna asian olla. Tässä kohtaa on hyvä tehdä jotain aivan muuta ja vielä sellaista, jossa ei ole tavoitetta saada aikaan yhtikäs mitään. Tämä vaihe voi olla vaikka kahviloissa istuskelua, metsässä kävelyä, pitkiä päiväunia, takkatulen katsomista tai lomalla olemista.

Tiedän, että tämä kuulostaa kummalliselta ja voi olla vaikea toteuttaa. Vielä vaikeampaa sen toteuttaminen on, jos se pitää tehdä työpaikalla, sillä työpaikalla on olemassa vähintään kirjoittamaton sääntö tehokkuudesta ja työn tekemisestä. Mutta rentoutuminen on elintärkeä osa luovaa prosessia.

Tämän vaiheen aikana annat alitajunnallesi tilaa käsitellä opittua tietoa, yhdistellä asioita uudella tavalla ja löytää uusi, luova ratkaisu. Luova oivallus tapahtuu itsestään. Se voi tulla yhtäkkiä mieleen vaikka kävellessäsi tai saunan lauteilla kun tuijotat varpaitasi, voit nähdä siitä unta (muista kirjoittaa unet ylös heti herättyäsi), tai voit saada oivalluksen lukemastasi kirjasta tai katsomastasi ohjelmasta.

Oivallusta ei voi kuitenkaan pakottaa tapahtuvaksi, ja joskus käy niin, ettei se kertakaikkiaan tapahdu. Silloin voit palata edelliseen vaiheeseen ja hakea lisätietoa asiasta tai määritellä ongelma tai tavoite uudelleen.

On hyvä olla armollinen itselleen, sillä usein luovat prosessit eivät toteudu lineaarisessa järjestyksessä, jossa edetään orjallisesti vaiheesta toiseen. Luova prosessi on enemmänkin syklinen. Siinä käydään useaan otteeseen läpi prosessin eri vaiheet. Jokaisella kierroksella asia selkeytyy ja tulee lähemmäs ratkaisua, ja lopulta, jos sinulla käy hyvä tuuri, oivallat jotakin aivan uutta.

BLOGI mirja kärnä luova prosessi MUTKA

4.) Toimeenpano
Neljäs vaihe on luovan idean toimeenpano. Tämä on kokemukseni mukaan luovan prosessin vaikein vaihe, sillä tässä kohtaa sinun pitää uskaltaa hypätä tummaan veteen tietämättäsi, mitä veden alla on vastassa. Otat siis näkyvän riskin.

Toimeenpano on kriittinen piste siitä, saadaanko luova idea konkretian tasolle vai jääkö se ainoastaan ideaksi.

Tässä kohtaa sinun on syytä myös tarkastella sitä, onko luova idea toimeenpanon ja jatkokehittelyn arvoinen. Haluatko sinä käyttää aikaasi sen jatkokehittelyyn? Onko siinä potentiaalia?

Jos vastaus on kyllä, on aika kääriä hihat ja alkaa töihin.

Monella ihmisellä menee tässä kohtaa pupu pöksyyn, sillä nyt idea tulee näkyväksi ja tulemalla näkyväksi, se tulee myös haavoittuvaksi. Jotta nupullaan oleva ideasi ei kuole alkumetreille, sinun on syytä aluksi olla erittäin tarkka kenelle siitä kerrot. Suosittelen varovaisuuteen sen takia, että tässä vaiheessa ideasi on vielä niin heikolla nupulla, että se ei välttämättä kestä kovaa tuulta. Ja vaikka ideasi olisi todellisuudessa hyvä ja toteuttamiskelpoinen, se ei ole koskaan sitä kaikkien ihmisten mielestä. Aina löytyy ihmisiä, jotka eivät ymmärrä sitä. Siksi sinun on hyvä etsiä kannustavia ihmisiä, jotka kykenevät näkemään potentiaalia nupullaan olevassa ideassa ja sitä myöten antamaan sinulle henkistä lannoitetta, jolla voit kasvattaa ideastasi vahvemman.

BLOGI mirja kärnä luova prosessi nuppu

Sitten kun ideasi on vahvistunut, tai tarkemmin sanottuna vahvistusta on saanut oma uskosi siihen, voit alkaa puhua siitä enemmän myös sellaisille ihmisille, jotka todennäköisesti kritisoivat sitä. Silloin kritiikki ei enää tapa nupullaan olevaa heikkoa ideaa, vaan paremminkin auttaa sinua kehittämään sitä eteenpäin.

Nämä olivat siis Wallasin mallin neljä luovuuden vaihetta. Joten, ei muuta kun etsimään haastetta tai ongelmaa, johon haluat löytää luovan ratkaisun, ja hyppää mukaan luovuuden sykliin!

 

Goleman Aivot ja tunneäly uusimmat oivallukset mirja kärnä blogiTämän artikkelin lähteenä ja inspiraationa on käytetty Daniel Golemanin kirjaa “Aivot ja tunneäly, uusimmat oivallukset.” Kirjan on kustantanut Samsaraa.

 

 

Kavelija_mirja_karna

 

Artikkelin kirjoittaja Mirja Kärnä on Suomesta Espanjaan kävellyt luova yrittäjä. Nykyään hän toimii kirjailijana ja luennoitsijana. 

Mielen salat -kirja

Mikko Ylikankaan toimittama Mielen salat -kirja pureutuu poikkitieteellisesti ihmisen mieleen.

Kirjan artikkelit ovat Suomen Akatemian Ihmisen mieli -tutkimusohjelman hankkeista. Hankkeessa tutkittiin mieltä filosofian, psykologian, neurotieteen, lääketieteen sekä kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen ja yhteiskuntatieteiden lähtökohdista.

Aloitin kirjan lukemisen suurella mielenkiinnolla ja se kyllä antoikin minulle uutta oppia sekä selkeään muotoon pureskeltua tutkittua tietoa, ja niiden kautta lisäsi oman mieleni avaruutta.

Kirjan artikkelit käsittelivät hyvin erilaisia aiheita. Mieli ja kanssakäyminen osiossa käytiin läpi enemmänkin mielen henkilökohtaisia ilmenemismuotoja. Siinä kerrottiin esimerkiksi miten harjoittelu muovaa aivoja, miten tunteet tuntuvat ja mistä ystävyyden on tehty.

”Sosiaalinen kognitio saattaa siis suosia työskentelyä noin viiden hengen ryhmissä.” – Laakasuo ym., s. 50

Mieli ja yhteiskunta osiossa taas pureuduttiin mielen muodostamiin laajempiin ilmiöihin. Artikkeleissa käsiteltiin muun muassa luovuuden reunaehtoja työyhteisön toiminnassa, mielen merkitystä hyvin- ja pahoinvoinnin periytymisessä sekä ryhmäpäättelyn ja ryhmän päätöksenteon ilmiöitä.

Kirjan viimeinen osio käsitteli tiedostetun ja tiedostamattoman rajoja. Artikkeleissa esiteltiin muun muassa yliluonnollisten ilmiöiden kokemista, yleisanestesiaa sekä näkemistä silmät kiinni.

Koin mielenkiintoisimmaksi kaksi ensimmäistä osaa, jossa mieltä käsiteltiin arkisen henkilökohtaisen kokemuksen kautta ja myöhemmin kollektiivisen mielen kautta, muun muassa ryhmän yhteisen mielen toiminnasta työelämässä.

Blogi Mirja Kärnän blogi KIRJA kansikuva_mielen_salat

Vuorovaikutuksen helpottaminen
Carlsonin ja Vuontelan artikkelissa kerrotaan, että yhteisesti koettu elämys synkronisoi siihen osallistuvien aivot samankaltaiseen tilaan (s. 25). Hietanen taas kirjoitti katsekontaktin merkityksestä. Hänen mukaansa suora katsekontakti lisää ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta edistävää käyttäytymistä ja toimintaa muiden ihmisten hyväksi. Kun ihminen katsoo toista silmiin, hän alkaa usein huomaamattaan jäljittelemään toisen kasvojen ilmeitä ja kehon asentoja. Tällainen jäljittely taas edesauttaa ihmisten vuorovaikutusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. (s. 32.)

“Katsekontakti toisen ihmisen kanssa on erityislaatuinen.”
– Hietanen, s. 27

Laakasuon ym. mukaan (s. 61) tutkimuksissa on havaittu, että mikäli ryhmällä on tavoite tehdä yhteistyötä, toisten ryhmäläisten liikkeiden ja eleiden jäljittely lisääntyy keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Samaisessa artikkelissa kerrottiin, että empaattisesti suuntautuneet henkilöt usein peilaavat luonnostaan toisten ihmisen eleitä ja ilmeitä (s. 60). 

Olen kiinnittänyt huomiota omassa vuorovaikutuksessa siihen, että intensiivisessä keskustelussa, joka tuntuu soljuvan vaivatta eteenpäin ja ymmärrys toisen ajatuksenjuoksusta on syvä, asetumme huomaamatta samankaltaiseen asentoon. Mikäli vuorovaikutus ei joskus tunnu sujuvan ja on vaikea päästä “samalle aaltopituudelle” toisen kanssa, voi tietoisella kehon asennon ja liikkeen synkronialla helpottaa sanattoman yhteyden syntymistä ja siten luoda pohjaa myös sanalliselle yhteydelle. Se on syytä kuitenkin tehdä hyvin hienovaraisesti, sillä kovin suurieleisesti tehty toisen kehollinen matkiminen saattaisi tuottaa paremminkin hyvin hämmentyneen tilanteen ja katkaista sitä myöten viimeisenkin yhteyden.

Kenelle Mielen salat -kirja sopii?
Suosittelen kirjaa ihmisen mielestä kiinnostuneille ihmisille, joilla on jonkinlaista tietopohjaa mielestä tehdystä tutkimuksesta. Kirja on kirjoitettu selkeästi sekä suhteellisen kansantajuisesti ja artikkeleissa mainitut ilmiöt ja termit selitetään, mutta kirja saattaa siitä huolimatta olla raskasta luettavaa mikäli lukijalla ei ole minkäänlaista teoreettista pohjatietoa.

Blogi Mirja Kärnän blogi KIRJA kansikuva_mielen_salatMielen salat -kirja on julkaistu 2016 ja sen on kustantanut Gaudeamus. Tätä blogitekstiä varten olen saanut kustantajalta kirjan arvostelukappaleen.

 

 

Kavelija_mirja_karna

 

Artikkelin kirjoittaja Mirja Kärnä on Suomesta Espanjaan kävellyt luova yrittäjä. Nykyään hän toimii kirjailijana ja luennoitsijana. 

Daniel Goleman: Aivot ja tunneäly – uusimmat oivallukset

Daniel Golemanin kirja Aivot ja tunneäly – uusimmat oivallukset (2014) antaa ajankohtaisen katsauksen Golemanin tieteellisestä työstä aivojen ja tunneälyn saralla. Kirjassa esitellään uusimpia tieteellisiä löydöksiä, joita voi hyödyntää itsetuntemuksessa, tiimin kehittämisessä tai johtamisessa.

Kirjan kirjoittaja Daniel Goleman on yhdysvaltalainen psykologian tohtori, joka lanseerasi vuonna 1995 tunneäly-käsitteen. Tunneälyn lisäksi Goleman on kirjoittanut teoksia muun muassa itsepetoksesta, luovuudesta, avoimuudesta, meditaatiosta, sosiaalisesta ja emotionaalisesta oppimisesta sekä ekologisesta kriisistä.

Aivot ja tunneäly -kirja itsessään on yllättävän ohut. Siinä on noin 80 sivua, joten sen lukee aika nopeasti. Tosin jokaisella sivulla on niin mielenkiintoista tietoa, että se siitä nopeudesta. Minä nautiskelin kirjan varsin hitaassa tahdissa, sillä jokaisen luvun kohdalla halusin pysähtyä sisäistämään juuri lukemaani.

Goleman Aivot ja tunneäly uusimmat oivallukset mirja kärnä blogi

Kirjassa pureudutaan erilaisiin teemoihin ja sinne sukelletaan aivojen toiminnan kautta. Teemoina kirjassa on mm. tunneäly, luovuus, itsensä johtaminen, stressinhallinta, motivaatio, empatia ja sosiaalisuus. Yhdessä luvussa käsitellään lyhyesti (ja hyvin varovaisesti) myös sukupuolten eroja aivoissa. Erittäin mielenkiintoinen oli empatian eri lajeja käsittelevä kappale. Golemanin mukaan empatia on tietoisuuden perustaito, jonka avulla voi aistia sen, mitä muut ihmiset ajattelevat tai tuntevat.

Sosiaaliset aivot ja tunteiden tarttuminen

Goleman puhuu kirjassa sosiaalisista aivoista. Kun ihmiset ovat vuorovaikutuksessa keskenään, syntyy heille yhteinen jaettu tunnekokemus. Sama kollektiivinen tunnekokemus tapahtuu esimerkiksi elokuvissa tai tunteita pintaan nostattavassa konsertissa, jossa parhaillaan koetaan sanoinkuvaamatonta yhteyttä satojen tai jopa tuhansien ihmisten kanssa.

BLOGI mirja kärnä tunneäly daniel goleman

Tämä ilmiö tapahtuu aivoissa sijaitsevien peilisolujen välityksellä. Peilisolut  peilaavat toisen ihmisen, joko tietoisesti tai tiedostamattomasti, kokemaa tunnetta. Aivojen sisäisen peilaamisen kautta syntyy sanaton tunneyhteys.

”Aivojen sisäisen peilaamisen kautta syntyy sanaton tunneyhteys.”

Olen huomannut muutaman kerran sen, miten minun on ollut erittäin vaikea olla joidenkin ihmisten läheisyydessä, joissa ei pintapuolisesti näyttäisi olevan mitään syytä. Myöhemmin olen ymmärtänyt, että kyseisissä ihmisissä on ollut huomattavan paljon peitettyä vihaa ja katkeruutta, joka on todennäköisesti ollut vielä siinä vaiheessa kokijalle itselleenkin tiedostamatonta. Kirjan kautta ymmärsin, että noissa tilanteissa peilisoluni ovat napanneet tietämättäni informaation toisen ihmisen tunnetilasta, ja minä olen alkanut kokea sisäisesti minulla kuulumatonta negatiivista tunnetta.

Samalla tavalla peilisolut toimivat esimerkiksi silloin, kun katsot videota, jossa ihminen satuttaa jalkansa. Saatat tuntea pelkän katselukokemuksen kautta fyysisen reaktion itsessäsi, ilman että jalkaasi koskettaa mikään konkreettisesti.

”Jokaisessa vuorovaikutuksessa on läsnä tiedostamaton tunneulottuvuus, joka on yksi voimakkaimmista vuorovaikutuksen muodoista.”

Golemanin mukaan jokaisessa vuorovaikutuksessa on läsnä tiedostamaton tunneulottuvuus, joka on yksi voimakkaimmista vuorovaikutuksen muodoista. On mielenkiintoista, että monille tuttu kokemus “olla samalla aaltopituudella” toisen ihmisen kanssa on näin ollen todennettu aivotutkimuksen keinoin. Tähän yhteyteen liittyy peilisolujen lisäksi myös muita aivojen prosesseja ja osia. Yksi näistä on insula eli aivosaari, joka kartoittaa ihmisen kehossaan kokemiaan tunteita.

Sosiaalisiin aivoihin, eli vuorovaikutuksessa jaettuun kokemukseen, liittyy vahvasti ihmisen empatiakyky, joka on taas riippuvainen ihmisen kyvystä tunnistaa ja tuntea omia tunteitaan.

 

Kenelle Daniel Golemanin kirja Aivot ja tunneäly sopii?

Kirja oli todella mielenkiintoinen ja täynnä asiaa. Tulen varmasti käsittelemään kirjan aiheita tulevissa blogipostauksissa. Kirjan luvut olivat lyhyitä ja kieli selkeää. Suosittelen kirjaa kaikille ihmisen mielestä, itsensä kehittämisestä, tiimityöstä ja hyvästä johtamisesta kiinnostuneille.

Aivot ja tunneäly – uusimmat oivallukset -kirjaGoleman Aivot ja tunneäly uusimmat oivallukset mirja kärnä blogi on julkaistu vuonna 2014 ja sen on kustantanut Samsaraa. Olen saanut kustantajalta kirjan arvostelukappaleen.

 

 

Kavelija_mirja_karna

Seuraa blogia, jos haluat löytää luovuuden, levollisuuden ja intohimon työtä tai elämää kohtaan.
Blogin kirjoittaja Mirja Kärnä on Suomesta Espanjaan kävellyt kirjailija ja luova yrittäjä.
mirja@mirjakarna.com

 

Jos kirjoitus inspiroi Sinua, jaa se myös ystävillesi!

 

Powered by WordPress & Theme by Anders Norén