Voit kuunnella artikkelin myös audiona:


Millaista elämäsi olisi, jos voisit olla rohkea toteuttamaan itseäsi? Kokisit iloa, rauhaa ja vapautta. Voisit kuunnella sisintäsi ja antaa elämän johdattaa sinut juuri sinne, missä voit olla oma itsesi. Ja sen kautta voisit avata oven luovuudelle ja sisäiselle menestykselle – jota paradoksaalisesti seuraa usein myös ulkoinen menestys.


Soitin tässä yksi päivä erääseen helsinkiläiseen toimistoon neuvotellakseni mahdollisesta yhteistyöstä. Puhelun jälkeen minut valtasi kummallinen rauhattomuuden tunne. Huomasin kuinka luokseni oli tunkeutunut kutsumaton vieras; vaatimus ulkoisesta menestyksestä.


Se leijui tummanpuhuvana pilvenä olohuoneen katonrajassa ja roikutti käsissään rautaisia kahleita. Jykevällä äänellä se lateli miten minun kuuluisi toimia; saada asioita aikaiseksi, olla oman alansa ykkönen ja tehdä jotakin suurta ja merkityksellistä. Ilman niitä en olisi mitään. EN YHTIKÄS MITÄÄN.


Tiedänhän minä, että tuo pilvi oli pieni osa omaa alitajuntaani, joka oli syttynyt puhelun aikana käydyistä keskusteluista. Ja samalla se oli myös pieni osa meidän kollektiivista alitajuntaamme. Sitä, joka ilmenee niissä tarinoissa, joita luemme mediasta, mitä juttelemme työpaikan kahvipöytäkeskusteluissa ja pohdiskelemme yksityisesti saunan lauteilla. Ne kaikki laittavat meidät suorittamaan elämää vielä vähän hienommin ja pärjäämään aina pikkuisen paremmin.
.


Ja sen verran olen hajulla markkinoinnista ja myynnistä, että ymmärrän varsin hyvin esilläolon, asioiden aikaansaamisen ja ulkoisen menestymisen yhteyden keikkojen myyntiin ja sitä kautta elannon hankkimiseen. Näin se vaan toimii. Tai on kauan toiminut. Mutta se ei ole kuitenkaan elämän koko totuus. Ei ainakaan kokonaisvaltaisesti elävän ihmisen levollinen totuus.


Ulkoinen menestys ei ole ihmiselle pahaksi, sillä se usein helpottaa elämää ja tuo monia ihania asioita, joista voi nauttia hyvällä omallatunnolla. Joten sinällään ulkoisen menestyksen voi toivottaa lämmöllä tervetulleeksi elämäänsä.


Mutta jos ihminen tekee asioita saadakseen AINOASTAAN ulkoista menestystä, joka useilla mittareilla tarkoittaa sitä, että on esillä mediassa, ajaa uudenkarhealla Bemarilla ja pokkaa palkintoja gaalaillallisen lavalla, niin silloin ihminen ohjautuu ulkoisesta motivaatiosta käsin. Hän jää paitsi sisäisestä tekemisen ilosta. Elämästä tulee silloin innotonta puurtamista, jossa mieli on aina tulevaisuuden tavoitteissa, ei koskaan tässä hetkessä.


Jos puurrat jonkun asian kimpussa saadaksesi vain kultaa ja kunniaa, tekemisen ilo ja läsnäolo karkaavat ahdistuksen tieltä, ja tilalle asettuu pelko, stressi ja toisten menestyksen kadehtiminen.


Onneksi alitajunnassani (itseasiassa meidän kaikkien alitajunnassa) asuu lempeä puutarhuri. Hän on risupartainen mies (tai nainen), joka kulkee mullan värjäämissä shorteissa ja virttyneessä t-paidassa.


Kun ulkoisen menestyksen pilvi kasvatti vaateillaan ahdistuksen ohdakkeita, en keksinyt muuta keinoa, kuin huutaa apuun lempeää puutarhuria. Hän saapui huoneeseen kantaen olkapäällään käsin pumpattavaa hyönteismyrkkuruiskutinta.


Puutarhuri hymyili veijarimaisesti, avasi ruosteisen säiliön ja kysyi:


“Ketä itseään toteuttavia ihmisiä sinä arvostat?” Ja hän lisäsi vielä, että minun tulisi valita sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole myyneet itseään ulkoisen menestyksen markkinoilla.

Suljin silmäni ja näin mielikuvissani, kun spottivalot räpsähtivät päälle ja minä seisoin lavalla juhlatamineissa. Päälleni satoi riemukaaren värisiä paperisuikaleita ja taakseni laskeutui kangas, jossa luki “Sisäisten menestyjien gaalaillallinen”.


Kädessäni oli neljä kirjekuorta. Avasin ensimmäisen kuoren, kurottauduin mikkiin ja sanoin:


Kirjailija-ohjaaja Juha Hurme, jonka on nähty pitävän luentoa avojaloin ja matkustavan keikalle teltta pyörän ritikalla.”


Toisessa kirjekuoressa mainittiin bestsellerkirjailija Elizabeth Gilbert, joka on onnistunut pitämään menestyksestä huolimatta yllä vapaata ja leikkisää luomisen iloa.


Kolmannesta kirjekuoresta löytyi Rosita Juurinen, rohkea suomalainen nainen, joka jätti hyväpalkkaisen toimitusjohtajan pestin, aloitti reissaamisen ja seikkailee nyt vapaan elämäntapayrittäjyyden polulla. Rosita on kirjoittanut elämäntapamuutoksestaan kokemuksellisen opaskirjan muille samaa haluaville.


Katselin ilolla lavalle noussutta kolmikkoa. Yhteistä heille kaikille oli sisäisen palon toteuttaminen ja oman tiensä rohkea kulkeminen.
.

”Yhteistä heille kaikille oli sisäisen palon toteuttaminen ja oman tiensä rohkea kulkeminen.”


Lempeä puutarhuri sammutti gaalaillallisen spottivalot ja pienenti multaisilla taikasormillaan gaalaillan voittajat sopivan kokoiseksi, jotta ne mahtuvat hyönteismyrkkysäiliöön. Sitten hän kumartui vaivalloisesti letkun puoleen ja alkoi pumpata kohti pilveä.


Minä seurasin tilannetta sohvalta. Ensin pilvi alkoi yskiä ja muuttui hitusen vaaleammaksi. Huomasin kuinka kehoni rentoutui. Lempeä puutarhuri jatkoi myrkyttämistään. Lopulta pilvi antoi periksi ja sujahti kahleet kilisten ikkunan raosta raikkaaseen ulkoilmaan.
.


Minä huokaisin helpotuksesta, kiitin rohkeita gaalaillallisen voittajia avusta ja aloin kirjoittamaan artikkelia menestymisen vaatimuksesta ja itsensä toteuttamisesta.


Kirjoittamisen lopuksi kuiskasin vielä kiitoksen lempeälle puutarhurille, joka oli raivannut mieleni puutarhaan tilaa sisäiselle menestykselle, joka ilmenee rauhan, ilon ja vapauden tunteissa.


Ps. Neljännessä kirjekuoressa oli sinun nimesi, sillä sisäisen menestyjän potentiaali on meissä jokaisessa ihmisessä luonnostaan – uskot sen tai et. <3


Ja jos kirjoitus inspiroi Sinua, jaa se myös ystävillesi!

Seuraa blogia, jos haluat löytää luovuuden, levollisuuden ja intohimon työtä tai elämää kohtaan.
Blogin kirjoittaja Mirja Kärnä on Suomesta Espanjaan kävellyt kirjailija ja luova yrittäjä.
mirja.karna@gmail.com

.
.
.





Kirjoita alle ketä itseään toteuttavaa ihmistä Sinä arvostat!
Tällä tavoin voimme rakentaa yhteistä sisäisten menestyjien säiliötä, jolla voi hätätilanteessa murtaa ulkoisen menestyksen kahleen.

Facebook Comments